perjantai 30. joulukuuta 2016

Myötätunnosta, osa 2

"Nykyään tiedetäänkin rakkauden, ystävällisyyden ja myötätunnon vaikuttavan siihen, minkälaisia yhteyksiä aivoihimme muodostuu, ja miten aivomme järjestyvät, ja myös moniin kaikkein perustavanlaatuisimpiin fysiologisiin prosesseihimme. Mitä enemmän myötätuntoa pyrimme kehittämään ja mitä enemmän myötätuntoa arvostamme, sitä enemmän stimuloimme positiivisia tunteita tukevia neuronaalisia järjestelmiä - ja kuten tiedetään, neuronien välinen kytkös vahvistuu, kun ne aktivoituvat toistuvasti yhtä aikaa."

Edellä lainasin lukemaani kirjaa Myötätuntoinen mieli. Kirjan loppupuoliskolla keskitytään myötätunto-ominaisuuksiin ja myötätuntotaitoihin. Ymmärsin lukemani perusteella, että myötätuntoaan voi kehittää prosessinomaisesti lähtemällä liikkeelle läsnäolosta ja tarkkailusta. (Oma käytös ja ajatukset sekä tunteet.) Siitä voi edetä myötätuntoiseen ajatteluun. Tuota tarkkailua ja ajattelua voi harjoitella monin eri tavoin. Itse huomaan käyttäneeni päiväkirjanomaista selostusta nousevista ajatuksista ja tunteista, kuviteltujen kirjeiden kirjoittamista, myötätuntoisen hahmon luomista ja sen käyttöön ottamista avuksi (tsemppausvihkon muodossa), myötätuntoista kehomeditaatiota, rauhallista lempipaikkaa, mielikuvaharjoittelua jne. Oikeastaan olen saanut kokeilla useampaakin kirjassa ehdotettua menetelmää.☺Ja kirjassa noita harjoituksia löytyy lisääkin. Myötätuntotyöskentelyssä voi edetä kirjan mukaan harjoitusten jälkeen käytännön konkreettisiin toimiin. Eli tällöin on mahdollisuus hyödyntää opittuja taitoja sekä tietoja ja siirtää niitä armollisesti käytäntöön.Tähänkin kirja antaa loistavia apukeinoja.

Sana myötätunto saattaa herättää meissä ajatuksia kiltistä ihmisestä. Kirjan perusteella myötätuntoinen ihminen on kuitenkin myös rohkea ja jämäkkä, niin itseään kuin läheisiään kohtaan. Saatamme myös harhautua ajattelemaan, että tuo harjoittelu olisi jotenkin nopeasti tapahtuvaa ja helppoa. Sitä kirja ei lupaa. Esim.tunteen nimeltä viha takaa löytyy yleensä jokin pelko, joka on tunnistettava ja koettava, että pääsee etenemään harjoittelussaan. On inhimmillistä, että harjoittelu tyssää helposti noihin ikävän tuntuisiin matkalaisiin. Jospa ymmärtäisimme, että niin kuin mikä tahansa taito, myös myötätuntoisuuden harjoittelu vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Miksi itse koen näin tärkeänä tämän myötätuntoasian? Vastaan, että siksi, koska olen saanut maistaa palan sitä helpotusta, mitä myötätuntoinen asenne itseä ja läheisiä kohtaan antaa. Kirjassa kerrotaankin, että myötätuntoinen asennoituminen vaikuttaa siihen, miten koemme ja suhtaudumme itseemme, tai miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja siihen, miten suhtaudumme oman elämämme ongelmiin sekä vastoinkäymisiin jne.

Minun ei tarvitse varmaan enää toistaa, miksi näen niin tärkeänä tunnetyöskentelyn jo varhaislapsuudessa. Olen vakuuttunut, että kaikenlainen myötätuntoinen harjoittelu auttaa meitä yksilöitä, mutta myös laajemmin eri yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Sitä on vain vaikea uskoa, kun on ikäänkuin kasvanut tähän tehokkuutta ja tekemistä ihannoivaan yhteiskuntaan. Kyseisessä pelissä kyynärpäätaktiikka, kaikkitänneheti- sekä turpatukkoonmeininki vie usein voiton. Mutta. Ja onneksi. On mahdollisuus valita. Ja ennen kaikkea harjoitella! Valmista ei tarvitsekaan tulla. Kiitos.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Kuule kellot, joulun kellot soivat!


"Kuule kellot, rauhan kellot soivat!Melske mainen hetkeks hiljenee. Rauhan, riemun sanomaa ne toivat, jota ihmiskunta kaipailee.

On niin paljon riitaa, kademieltä, toinen toistaan vastaan kapinoi.Harvoin kuuleet rakkauden kieltä, joka elon onnen tuoda voi.

Kuule kellot, joulun kellot soivat! Rakkauden kellot kajahtaa! Parhainta, mi kansat unelmoivat joulunkellot heille toivottaa.

Tosi riemun ,tosi onnen tunne täyttäköön nyt kaikkein sydämet, kuljet linnaan. mökkiin, kuljet kunne pyhän rauhan sieltä löytänet.

Rauhan, jok' ei mailman melskehissä lailla harhakuvain häivy pois;onnen, joka elon vastuksissa vielä säilyy, kaikki voittaa vois.

Silloin, silloin vasta juhla meillä joulunkellot taas kun kumajaa. Missä kuljemmekin elon teillä taivas keskellämme kangastaa."

Rauhallista joulua ja kiitos lukijoille sekä kanssakulkijoille vuodesta 2016!