"Mielestäni ei ole olemassa negatiivisia tunteita, vain taitamattomia tapoja toimia tunteiden kanssa."
-Miriam Greenspan
Olen lueskellut pieninä palasina pitkin kesää Dunderfeltin kirjaa Voimavarana itsetuntemus ja haluankin päivittää tänne päiväkirjan omaisesti joitakin asioita oppimastani.
On jotenkin huojentavaa ymmärtää, että tunteilla ja tavoitteilla on ilmeinen yhteys. Olemme yleensä tyytyväisiä, kun tavoitteemme ja tarpeemme toteutuvat. Kun sitten syntyy uusi tarve ja jos se ei täyty, tunnemme puutetta.Jos elämme kauan niin, ettei tarpeemme ja tavoitteemme toteudu alamme kokea inhottavia tunteita, kuten vihaa ja epätoivoa. Tästä voimme päätellä, että jo usein tavoitteiden tarkastelu saattaa helpottaa ikäviä tunteita.
Kirjassa selitetään, että sana tunne ja emootio ovat eri asioita. Tunne elää aina nyt-hetkessä.Emootio liittyy menneisyyteen. Eli emootio on tunne, johon liittyy menneisyydessä opittuja malleja siitä, miten juuri kyseisen tunteen kanssa kuuluisi toimia. Sinun tekisi mieli nauraa äänekkäästi tai itkeä, mutta sosiaalisen paineen vuoksi et teekään niin. Tunteet eivät synny aina suorana reaktiona tapahtumiin vaan ne käyvät ensin läpi uskomuksemme, asenteemme ja tavoitteemme.
Kirjassa esitellään oivasti "ideaali" järjestyksemme siitä, kuinka siirrymme tunteesta toiseen silloin, kun selviämme voimakkaasta pahasta olosta.(Ajatuksena on, että alkuasetelmassa koemme vahvaa voimattomuutta eli masennusta.) Tästä esimerkkinä on esitelty kaksi kättämme eli kymmenen sormeamme.Vasemman käden sormet kuvaavat tunteita "vaikeimmasta" helpompaan seuraavasti: masennus, suru, viha,ärtymys,huoli ja hälläväliä. Oikean käden sormet kuvaavat jo ns."keveämpiä" tunteita: kiinnostus,optimismi, voima, rauha ja ilo. Hoksaan, että olen itsekin kokenut vastaavia tunteita vastaavassa järjestyksessä silloin, kun minulla on ollut vaikea tilanne tai asia kohdattavana. Ehkä noita tunteita voisi jopa houkutella esiin tietoisestikin pahassa tilanteessa. Nuo tunteethan suorastaan tykkäävät saadessaan hyväksyntää ja läsnäoloa. Jos emme halua hyväksyä noita tunteita, ne usein vahvistuvat. Aika jännää!
Lukemastani jäi mieleen, että tunteet liikkuvat ja tahtovat liikkua. Ne ovat energiaa, jota voi oppia ohjaamaan. Tähän ohjauksen harjoitteluun annetaan kirjassa kivoja pikkuharjoituksia, jotka usein perustuvat läsnäoloon.
Lopuksi hyvä muistutus/suhteutus kaikille "tunnekoulua" käyville! On hyvä huomata, että tunteet eivät ole kaikki ihmisessä. Tunteiden lisäksi tärkeitä ovat ajatukset, ideat, tarpeet, ulkoinen käyttäytyminen jne.
