Avasin kustin kuljettaman postin ja luin sitä ilmeisesti hieman otsa kurtussa ja keskittyneenä. 2,5 vuotias tuli luokseni ja sanoi: "Elä huoli paperitta." Minä siihen hymähdin ja sanoin, "Etteikö äidin tarvi huolehtia paperista?". Poika jatkoi, "Ei, kun elä huoli paperitta."
Ihana pieni matkaoppaani. Sinua minä tarvitsen. Näyttämään suunnan. Opettamaan, mitä on luottamus, usko, rakkaus ja toivo. Muuta en tarvitsekaan. Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti