Eräs ystäväni sanoi, että itsensä toteuttaminen tai luovuuden tiellä kulkeminen perustuu kohtaamisiin. Tai ehkä hän tarkoitti sitä, vaikka ei juuri noin sanonutkaan. Jäin miettimään. Kyllä se niin taitaa olla.
Miettiikö Maikki koskaan, että hänen päivänsä täyttyy kohtaamisista? Miettiikö hän, mitä nuo kohtaamiset merkitsevät hänelle? Miettiikö hän, että juuri hänen tai hänen kohtaaminen voi olla todella merkittävä asia hänelle itselleen?
Olen huomannut, että "rohkea" ihmisen kohtaaminen saattaa antaa minulle paljon uutta. Niin, vaikkapa neuvolatädin kohtaaminen voi olla ja on muutakin kuin pituuspainopäänympäryskäppyröiden läpikäyntiä. Opettajan kohtaaminen voi olla ja on paljon muutakin kuin numeroita.
Ajattelen, että kohtaaminen on aina suuri mahdollisuus. Voin löytää itsestäni jotain piilossa olevaa toisen ihmisen kautta. Ainahan en jaksa uskoa niin. Esimerkiksi ärtymystä herättävät kohtaamiset voivat tuntua niin epämiellyttäviltä, että en välttämättä halua ajatella niiden mahdollistavan kasvua itsessäni.
Mikä sitten estää kohtaamasta? Tuhannen taalan kysymys. Mutta paljon voin tehdä itsekin asian eteen. Vai voinko? Haluanko? Kohtaaminenhan se on aina, kohtaamattomuuskin. Mielenkiintoista. Kohtaamisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti