Kosketus

Maikista jotenkin tuntuu, että meno meinaa kiihtyä näin joulun alla hänen ympärillään, ehkä hänenkin sisällään. Toiveita? Odotuksia? Väsyä vuoden uurastuksesta? Media muistuttamassa, mitä voisi leipoa tai kuinka hoitaa joulusiivoukset. Maikki välillä kyselee itseltään, kuka näin sanoo tai kuka käskee. Ehkä hän osaa jo ottaa vähän rennommin.  Silti. Hänen täytyy vähän väliä muistuttaa itseään pysähtymään.


Tänä aamuna herätessäni muistin sen heti. Ai niin. Kosketus. Kun sanat eivät riitä. Kun ja jos en jaksaisi tuottaa sanoja. Kun ja jos vastaanottaja ei tahdo vastaanottaa sanoja. Vain kosketus. Vain hipaisu. Vain tukan pörrötys. Ehkä halikin. Se on pienestä teosta ehkä kiinni, millaisen tunteen luon ympärilleni. Maikin täytyy muistuttaa itseään. Maikki unohtaa niin helposti. Hän saattaa ihmetellä, miksi "homma" ei toimi, vaikka kaikkeni yritän. Mutta. Ei tarvitsekaan yrittää kaikkea. Huokaus. Vain silittää ja tuntea, kuinka tulee itsekin silitetyksi.