Ihmisellä.
Puheensa, laulunsa.
Omansa,
turvansa.
Olen harjoitellut koulussani joskus lasten kanssa leikkiä, jonka nimi voisi olla kätköily. Leikissä piilotetaan jokin tavara tai esine paidan alle ja kuljetaan sen kanssa, kunnes joku luovuttaa. Voittaja on yllättäen se, joka ensimmäisenä luovuttaa. Leikin jälkeen olemme yhdessä keksineet tunne-merkkisiä nimiä tavaroille. Paidan alta on löytynyt Paavo-Pelkoa, Kasper-Kateutta, Oiva-Noloa, Ville-Vihaa jne. Olemme miettineet, miksi nuo vekkulit ovat menneet paidan alle. Ja uskokaa, että lapsi kyllä tietää!
Tiedätkö sinä Maikki?Maikki on jo aikuinen eikä aina tiedä. Maikki ei edes huomaa kantavansa ylimääräisiä tavaroita matkassaan ennen kuin Maikin selkä, hartiat, pää tai masu alkaa ilmoittamaan asiasta. Keho on viisas, mutta onko Maikki? Kuunteleeko hän kehonsa viestejä? Vaiko vasta sitten, kun enää ei ole muita vaihtoehtoja jäljellä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti