Itkua, naurua, vihaa, laulua. Hetkessä eloa. Haaveita. Seurana kynä, kirjat, mies ja lapset.
sunnuntai 19. lokakuuta 2014
Peilausta
Olipa kerran tyttö.
Tyttö näytti kiiruhtavan jonnekin.
Minne lie matkalla?
Kovin kulki etukumarassa.
Mikä lie painoi hartioita?
Katse alaspäin suunnattuna.
Mitä lie näki edessään?
Ei ainakaan minua.
Itseni näen toisen ihmisen kautta.
Yrittäisinkö selittää, mitä tarkoitin? Minäkään en tuota osaa käytännössä toteuttaa...olenhan ihminen. Jos ajattelet, että olisit täysin sinut itsesi kanssa, (mitä et tule olemaan) sinähän ymmärtäisit, että toisen viha, kiukku, ärtymys koskee häntä itseään. Näkisit itsesi sikäli täytenä, että toisen loukkaava puhe ei satuttaisi sinua. Eli silloin sinulla itselläsi ei olisi kohtaa, johon tuo ilkeä puhe tavallaan tökkäisi vaan se menisi sinne ytimeen, sydämeen, josta se pomppaisi takaisin omistajalleen.Ymmärtäisit, että tuo oli tuon ihmisen oman heijastuksen tulosta.Eli ihmisellä on valonsa ja varjonsa. Niistä hän ei pääse eroon. Jos kuitenkin joskus pystyy näkemään ja hyväksymään sekä valon että varjon, niin ehkä saman pystyy tekemään toiselle. Ompa vaikeaa selittää. Joku insinööri sanoisi tämän parilla sanalla.;)
Ymmärrän Maikki, mitä tarkotat. Sydney J. Harris sanoo: "On yllättävää, miten moni ihminen kulkee läpi elämänsä ymmärtämättä sitä, että heidän tunteensa muita kohtaan ovat seurausta heidän tunteistaan itseään kohtaan. Jose et ole sinut itsesi kanssa, et ole sinut toistenkaan kanssa." Olisko näin, että Sudneyn ja sinun, Maikki, sanoissa puhutaan samasta asiasta. Joskus mietin sitä, että kun joku ihminen esim. ärsyttää älyttömästi omaa mieltäsi. Hänen ääni on rasittava, hän ehkä jauhaa samoista asioista, ehkä puhetyylinsä on ylimielinen. Että miten siitä löydän itseni? Kaikista näistä tilanteista en löydä sitä "omaa heikkoutta" tai "kipeää kohtaa". Joskus joku vaan ärsyttää. Voiko se olla niin? Vai enkö vielä osaa löytää jotain nallea jostain onkalosta? ;P
En tiedä, mutta voisin kuvitella, että mitä läheisempi tai merkityksellisempi ihminen on kyseessä, sitä voimakkaammiin reagoimme häneen. Uhkaako hän minua jotenkin?Kyllä mokoma ajattelisin, et kytkös löytyy.Mutta eihän me olla niin hyviä tai valmiita koskaan, että voisimme elää puhtaasti ilman tunteita toisia kohtaan?Toki ymmärrän, et mietit asiaa noin niin kuin teoriassa.
Monesti näämme ittemme toisessa, hoksaamme sen usein vasta myöhemmin...
VastaaPoistaSamat tuntemiset, Jenni.Eikö ole ihmeellistä, että oma ärtymisemme toiseen ihmiseen ja sen sanoihin tai tekoihin kertoo myös itsestämme jotakin?
VastaaPoistaTuo on mulla ainakin kompastuskivi. Tuut aina mieleen, kun tulee tollanen tilanne... jotenkin en ihan ymmärrä tuota...
VastaaPoistaYrittäisinkö selittää, mitä tarkoitin? Minäkään en tuota osaa käytännössä toteuttaa...olenhan ihminen. Jos ajattelet, että olisit täysin sinut itsesi kanssa, (mitä et tule olemaan) sinähän ymmärtäisit, että toisen viha, kiukku, ärtymys koskee häntä itseään. Näkisit itsesi sikäli täytenä, että toisen loukkaava puhe ei satuttaisi sinua. Eli silloin sinulla itselläsi ei olisi kohtaa, johon tuo ilkeä puhe tavallaan tökkäisi vaan se menisi sinne ytimeen, sydämeen, josta se pomppaisi takaisin omistajalleen.Ymmärtäisit, että tuo oli tuon ihmisen oman heijastuksen tulosta.Eli ihmisellä on valonsa ja varjonsa. Niistä hän ei pääse eroon. Jos kuitenkin joskus pystyy näkemään ja hyväksymään sekä valon että varjon, niin ehkä saman pystyy tekemään toiselle. Ompa vaikeaa selittää. Joku insinööri sanoisi tämän parilla sanalla.;)
VastaaPoistaTuo edellinen on todellakin vain teoriaa. Itse ajattelen, että se on jo Jumalan työ, jos tuota pystyy käytännössä toteuttamaan.
VastaaPoistaMä tilan mitä mape tarkoittaa. Oon huomannut sen monta kertaa käytännössä. Aika ärsyttävääki.....
VastaaPoista...esim parisuhteessa huomannut monesti. Niin kauan ärsyttää ku sinut itse. Tarvii aikaa ja yhteen hinkkaamista et ei ärsyynny.
VastaaPoistaYmmärrän Maikki, mitä tarkotat. Sydney J. Harris sanoo: "On yllättävää, miten moni ihminen kulkee läpi elämänsä ymmärtämättä sitä, että heidän tunteensa muita kohtaan ovat seurausta heidän tunteistaan itseään kohtaan. Jose et ole sinut itsesi kanssa, et ole sinut toistenkaan kanssa." Olisko näin, että Sudneyn ja sinun, Maikki, sanoissa puhutaan samasta asiasta.
VastaaPoistaJoskus mietin sitä, että kun joku ihminen esim. ärsyttää älyttömästi omaa mieltäsi. Hänen ääni on rasittava, hän ehkä jauhaa samoista asioista, ehkä puhetyylinsä on ylimielinen. Että miten siitä löydän itseni? Kaikista näistä tilanteista en löydä sitä "omaa heikkoutta" tai "kipeää kohtaa". Joskus joku vaan ärsyttää. Voiko se olla niin? Vai enkö vielä osaa löytää jotain nallea jostain onkalosta? ;P
En tiedä, mutta voisin kuvitella, että mitä läheisempi tai merkityksellisempi ihminen on kyseessä, sitä voimakkaammiin reagoimme häneen. Uhkaako hän minua jotenkin?Kyllä mokoma ajattelisin, et kytkös löytyy.Mutta eihän me olla niin hyviä tai valmiita koskaan, että voisimme elää puhtaasti ilman tunteita toisia kohtaan?Toki ymmärrän, et mietit asiaa noin niin kuin teoriassa.
VastaaPoista